Etusivu Talviaikaan siirtyminen koittaa taas

Lainaa 100-5000 € – helposti ja nopeasti!

248 € / kk
HAE LAINAA

Nimelliskorko 28,6% • Todellinen vuosikorko 48,90% • Maksuaika 12kk • Luottosopimuksen kesto: Kertaluotto • Esimerkki lainan takaisinmaksusta: lainasumma 400€, todellinen vuosikorko 48,90%, maksuaika 12kk, kokonaiskustannus 550€.

Talviaikaan siirtyminen koittaa taas

21.10.2015

Talvi- ja kesäajan välillä pomppiminen on pakollinen ilo, joka osuu jokaisen suomalaisen elämään kaksi kertaa vuodessa. Vuonna 2015 talviaikaan siirrytään 25.10. Tämä päivä osuu siis tulevalle viikonlopulle. Tarkemmin sanottuna lauantain ja sunnuntain väliseen yöhön. Kelloja siirretään tunti taaksepäin kello neljän aikaan yöllä.

Mutta mitä nämä kesäaika ja talviaika oikein ovat? Käydäänpä läpi muutama tärkeä juttu.

Käytännössä talviaika on se virallinen ja oikea aika. Jos mitään siirtoja ei tehtäisi, eläisimme aina talviajan mukaisesti.

Kellojen siirtämisen tarkoituksena on saada valoisat tunnit osumaan paremmin siihen osaan päivästä, jonka ihmiset viettävät hereillä ja aktiivisina. Siirtämällä kelloja, valoa säästetään paremmin myös iltaan, jolloin ihmiset eivät vielä ole nukkumassa.

Ensimmäisen kerran kesäaika otettiin käyttöön virallisesti vuonna 1916 Saksassa. Tarinan mukaan ensimmäinen maailmansota koetteli maata niin vahvasti, että kelloja siirtämällä yritettiin saada kasvua ja tehokkuutta kansasta lisää irti. Suomessa kesäaika otettiin käyttöön vuonna 1981.

Hyödyt?

Suomalaisille suurin hyöty on itse asiassa yhtenevä käytäntö muiden Euroopan maiden kanssa. Koska muut Euroopan maat käyttävät kesä- ja talviaikoja, haluttiin Suomessa siirtyä samaan järjestelmään, jotta aikaerot eivät muutu muiden siirtyessä ajasta toiseen.

Yleisenä perusteluna on käytetty energian säästämistä ja tehokkuutta. Koska ihmiset ovat hereillä enemmän valoisan aikaan, he myös jaksavat tehdä paremmin töitä. Vastaavasti sähköä tarvitaan vähemmän, koska auringonvalo hoitaa valaisun pitkälle iltaan.

Joidenkin 1970-luvulla tehtyjen tutkimusten mukaan kesäaikaan siirtyminen vähentää myös auto-onnettomuuksia ja rikollisuutta, koska kesällä illat ovat pidempään valoisia.
Näitä väitteitä on kuitenkin kritisoitu paljon 2000-luvulla tehdyissä tutkimuksissa.

Tietysti näihin aikoihin, kun talvi koputtelee jo meitä porteille, ei valoisuudesta ole niin paljon hyötyä – valoa kun on tarjolla joka tapauksessa erittäin niukasti ja se kaikki ajoittuu ajalle, jolloin ihmiset ovat joka tapauksessa hereillä.

Haitat?

Kesä- ja talviajan välillä siirtymisen suurimpina haittoina pidetään ihmisen biologisen rytmin häiriintymistä. Ei voida tietysti osoittaa, että rytmi häiriintyy aina – ja kaikilla, mutta tutkimukset ovat osoittaneet näin tapahtuvan ainakin osalla populaatiosta. Käytännössä biologisen rytmin häiriintyminen aiheuttaa usein väsymystä ja työvireyden laskua. Lisäksi kellojen siirtäminen aiheuttaa vaivaa ja sekaannuksia muun muassa julkisen liikenteen aikatauluissa sekä yötyötä tekevien työvuoroissa.

Osa alan asiantuntijoista onkin valmiita poistamaan kesäaikaan siirtymisen kokonaan.

Muista sääntö!

Kaikkein yksinkertaisin sääntö talviajan ja kesäajan muuttamiseen on, että kelloja siirretään aina kohti kesää. Syksyllä siis taaksepäin – keväällä eteenpäin.