Etusivu Pikavippien myytinmurtaja

Lainaa 100-5000 € – helposti ja nopeasti!

248 € / kk
HAE LAINAA

Nimelliskorko 28,6% • Todellinen vuosikorko 48,90% • Maksuaika 12kk • Luottosopimuksen kesto: Kertaluotto • Esimerkki lainan takaisinmaksusta: lainasumma 400€, todellinen vuosikorko 48,90%, maksuaika 12kk, kokonaiskustannus 550€.

Pikavippien myytinmurtaja

19.10.2012

Luet vanhaa artikkelia. Huomaathan, että Lainasto ei välttämättä tarjoa enää ao. tuotteita ilmoitetussa muodossa.

Tutustu uudistettuihin lainatuotteisiimme Lainaa-sivulla!


Pikavippi on lunastanut paikkansa korvaamattomana lainamuotona Suomessa. Pankista pienen summan lainaaminen lyhyellä maksuajalla on käytännössä mahdotonta ja ainoa pankkien tarjoama vaihtoehto onkin suurikokoinen kulutusluotto, jonka kanssa kuluttaja on naimisissa vuosikaudet – ehkä koko loppuelämänsä. Silti pienlainoista liikkuu edelleen paljon erilaisia harhaluuloja ja kummallisia käsityksiä. Pyrimmekin tässä oikaisemaan räikeimmät pikavippejä koskevat väärinkäsitykset ja murtamaan virheelliset myytit.

Pikavippien käyttötarkoitukset ja käyttäjät

Julkisuudessa pikavippejä on pidetty lähinnä nuorten keinona rahoittaa juhlimistaan. Tuoreiden tutkimusten mukaan tämä käsitys ei voisi olla paljoa kauempana totuudesta. Tilastojen mukaan peräti 68% kaikista pikalainojen hakijoista on yli 25-vuotiaita ja 33% yli 40-vuotiaita. 65% kaikista pikavippaajista on vakituisessa työsuhteessa ja 24% puolestaan eläkkeellä tai opiskelijoita.

Kyselytutkimusten mukaan yleisin pikavipin käyttötarkoitus on ruokakulujen kattaminen tiukassa taloustilanteessa, peräti 34% pikavippien hakijoista ilmoittaa vippinsä käyttötarkoitukseksi tämän. Toiseksi yleisin syy pikavipin hakemiselle on lasten- ja kodinhoitokulut, joihin pikalainaa hakee 27% kaikista lainaajista. Seuraavina syinä tulevat liikennekulut (18%), harrastukset (13%), vuokrakulut (12%), matkailu (10%), terveydenhoito (8%) ja opiskelu (4%).

Tutkimusten mukaan yleisin profiili pikavipin hakijalle siis on yli 25-vuotias, vakituisessa työsuhteessa oleva kuluttaja, joka hakee pikalainaa arkisten tulojen ja menojen tasapainottamiseen. Ylivoimaisesti suurin osa kaikista vipeistä käytetään arjen pyörittämiseen tiukan rahatilanteen sattuessa kohdalle, ei niinkään juhlimiseen tai vastuuttomaan kuluttamiseen.

2. Pikavippien myöntämisperusteet

Toinen yleinen harhaluulo pikavippien suhteen on, että niitä myönnettäisiin kenelle tahansa ja että pikavippiyritykset keräisivät tämän takia asiakkaikseen talousongelmaisia kuluttajia. Tällaisessa ajatuksenjuoksussa unohtuu kuitenkin se perusasia, että maksamaton pikavippi ei ole kannattavaa yritystoimintaa. Jos asiakas jättää pikavipin maksamatta takaisin, ei pikalaina tuota pikavippiyhtiöllekään yhtään mitään. Pikavippiyritysten tavoiteasiakkaina eivät siis todellakaan ole maksuongelmaiset henkilöt eivätkä pikalainayritykset kannusta ylivelkaantumiseen, vaan niiden intressinä on tarjota tilapäinen rahoitusapu kuluttajalle, joka on kyvykäs maksamaan velkansa takaisin ajallaan lyhyellä maksuajalla.

Tämän takia pikavippiyhtiöt tekevätkin aina kaikkensa asiakkaidensa maksukyvyn selvittämiseksi. Jokaisen pikavippihakemuksen yhteydessä jokaisen lainanhakijan luottokelpoisuus tarkistetaan ilman mitään poikkeuksia. Maksukyvyn tarkistuksia tehdään niin maksuhäiriörekistereistä kuin väestörekisteristäkin.

Useimmissa Euroopan maissa on jo pitkään ollut käytössä ns. positiivinen luottorekisteri. Suomi onkin Tanskan ja Ranskan ohella ainoa maa, josta se vielä puuttuu. Tällä hetkellä suomalaisien luotonantajien tiedossa ovat ainoastaan velallisen maksuhäiriöt, eli niin kutsuttu negatiivinen luottorekisteri. Positiiviseen luottorekisteriin kuitenkin kirjataan kaikki luotonhakijan olemassa olevat velat, joka mahdollistaa luotonantajille tarkemman harkintamahdollisuuden luotonhakijan maksukyvykkyydestä.

Kaikista pikavippihakemuksista hylätään 40-45%, pääsääntöisesti koska hakijalla on häiriöitä luottotiedoissaan. Kaikista myönnetyistä pikalainoista puolestaan 85% pikavippaajista maksaa lainansa takaisin ajallaan. Lopuista 15% pikalainaajista 2/3 maksaa lainansa heti ensimmäisen maksumuistutuksen jälkeen

3. Pikavippien hakuajankohdat

Edelleenkin on elossa harhaluulo, että pikavippejä haettaisiin varsinkin yöaikaan ja niillä rahoitettaisiin pitkäksi venähtanyt baari-ilta kun tili on käynyt tyhjäksi. Pikalainojen myöntäminen öiseen aikaan kiellettiin kuitenkin lailla jo vuonna 2010 ja nykyään vippejä saa myöntää vain klo. 7.00 – 23.00 välisenä aikana. Tilastojen mukaan suurin osa pikavipeistä haetaan arkisin ja niitä myönnetään harvemmin viikonloppuisin. Pikavippi haetaan kaikkein yleisimmin päiväsaikaan klo. 11.00 – 19.00 välisenä aikana.

4. Pikavippien merkitys suomalaisten veloista

Erilaisia medioita lukiessa kuluttaja saa helposti käsityksen, että pikavipit olisivat merkittävä osa suomalaisten velallisuudesta. Todellisuudessa pikavipeillä on suorastaan vaatimattoman pieni osuus, kun vertaillaan suomalaisten erilaisia velkoja.

Ylivoimaisesti suurimman palan suomalaisten yksityishenkilöiden velkakakusta ahmaisevat asuntoluotot, joita suomalaisilla on yhteensä 81 miljardilla eurolla. Asuntolainojen jälkeen suomalaisten yleisimmät lainamuodot ovat kulutusluotot ja opintolainat, joita suomalaisilla on kaikkiaan 14 miljardin euron edestä.

Pikavipin osuus suomalaisten koko luottokannasta taasen on vaatimattomat 69 miljoonaa euroa, mikä on kokonaissummasta vain häviävän pienet  0,07%.

Samaa asiaa voidaan tarkastella myös vertailemalla paljonko kutakin lainamuotoa on euroina per suomalainen talous. Asuntolainoja suomalaisilta löytyy vajaa 30 000€ / talous, kulutusluottoja ja opintolainoja 5 500€ / talous ja pienlainoja ainoastaan 26€ / talous.

Kokoluokkien eroista kertoo kuvaavasti se, että esimerkiksi lokakuussa 2011 kulutusluottokanta kasvoi 78 miljoonaa euroa, mikä on siis enemmän kuin mitä koko pikavippikanta on yhteensä.

Pikavipit ovat oleellinen osa nykypäivää, vaikka osuus suomalaisten velkakannasta on siis tosiasiassa äärimmäisen pieni.

5. Pikavipit maksuhäiriöiden syynä

Vielä törkeämmin julkisuudessa liioitellaan kuitenkin pikavippien osuutta suomalaisten kuluttajien maksuhäiriöden syynä. Todellisuudessa ylivoimaisesti suurin syy suomalaisten maksuhäiriöille ovat pankkien myöntämät perinteiset kulutusluotot, jotka aiheuttavat tilastojen mukaan peräti 71% kaikista suomalaisten maksuhäiriöistä ja ylivelkaantumisesta. Vain 1% kaikista maksuhäiriöistä johtuu yksinomaan pikavipeistä ja 7%:ssa tapauksissa vipit ovat yhtenä osana useamman velan vyyhtiä. Asuntolainat puolestaan aiheuttavat 16% suomalaisten maksuhäiriöistä.

6. Pikavippien korot

Suomen laki määrää, että myös lyhyen maksuajan luottojen kohdalla on käytettävä ns. todellisen vuosikoron mittaria. Todellisuudessa todellinen vuosikorko antaa kuitenkin kokonaan vääristyneen kuvan pienlainojen koroista, eikä oikeasti kukaan maksa vipistään tuhansien prosenttien korkoja, oli sitten todellinen vuosikorko kuinka korkea tahansa.

Todellinen vuosikorko on täysin eri asia kuin tosiasiassa lainasta kuluttajalle aiheutuva kustannus. Todellisen vuosikoron laskennassa otetaan huomioon myös “korkoa-korolle” –vaikutus, joka ei lyhyemmissä lainoissa toteudu.

Jos otetaan vertailuun esim. 100€ pikavippi yhden kuukauden maksuajalla ja 8 000€ kulutusluotto 56 kuukauden maksuajalla, saadaan pikavipin “todelliseksi vuosikoroksi” huikeat 1 410% kun taas kulutusluoton vuosikoroksi tulee maltillisemmat 10,6%. Kuitenkin kun vertaillaan kyseisistä luotoista aiheutuvia todellisia kuluja, nähdään että pikavipistä kuluttaja maksaa todellisuudessa kuluja kokonaisuudessaan 25€, kun taas kulutusluoton todellisiksi euromääräisiksi kuluiksi tulee huikeat 1 500€. Sanoi “todellinen vuosikorko” siis mitä tahansa, maksaa kuluttaja kuitenkin pikavipistään kuluja todellisuudessa 25€ eikä senttiäkään enempää.

Onkin siis perusteltua väittää, että kuluttajansuojalain määrittelemä todellinen vuosikorko on vääränlainen mittari lyhyen maksuajan lainojen kohdalla, kun taas Tilastokeskuksen raportoima keskimääräinen kulu on asianmukaisen informativiinen ja perusteltu. Uusi pikavippilakilakiehdotus on asettamassa pikaluotoille ankaran korkokaton perustuen harhaanjohtavasti todellisen vuosikoron laskentakaavaan.

7. Pikavippien perintäkulut

Yksi käsittämätön harhaluulo koskee pikavipeistä aiheutuvia perintäkuluja. Vallalla tuntuu olevan käsitys, jonka mukaan pikavipistä joutuisi maksamaan muita velkoja enemmän perintäkuluja.

Takaisin maksamatta jätetty pikavippi kuitenkin kasvaa perintä- ja oikeudenkäyntikulujen myötä aivan samalla tavalla kuin mikä tahansa muukin hoitamatta jätetty lasku tai laina. Laillinen viivästyskorko on Suomessa tällä hetkellä 8,5%, eli 100€ pikalaina kasvaa korkoa vuodessa 8,50€. Tämän lisäksi maksutaakkaa luonnollisesti kasvattavat perintätoimiston veloittamat perintäkulut, jotka ovat täysin samat kaikissa velkomustapauksissa, oli kyseessä sitten pikalaina tai mikä tahansa muu maksuvelvoite. Maksamaton pikavippi ei siis suinkaan kasva tuhansien prosenttien korkoja, kuten usein virheellisesti käsitetään. Hoitamaton pikavippi tulee kuluttajalle tasan yhtä kalliiksi kuin esim. maksamaton postimyyntitilaus.

Toivottavasti tämä tietopaketti antoi Sinulle realistisemman kuvan pikavipeistä.

Lähteet: TNS Gallup, Suomen Tilastokeskus, Asiakastieto