Suomen Perustuslakivaliokunta on antanut lausuntonsa tutkittavaksi saamastaan pikavippejä koskevasta lakiehdotuksesta. Valitettavasti pikavippien faktat eivät päässeet tässäkään elimessä esille, vaan Perustuslakivaliokunta hyväksyi pikavippilakiesityksen käsittelemisen tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Poliittiset pelaamiset ja vääristeltyihin tietoihin perustuvat kampanjat tuntuvat menevän Suomessa helpolla läpi, sillä Perustuslakivaliokunnassa asiantuntijoiden ohjaaminen valikoiduilla “faktoilla” ja väittämillä on valitettavasti mahdollista, koska menettelyssä ei noudateta muissa valiokunnissa ja tuomioistuimissa käytössä olevaa molempien osapuolien kuulemisvelvoitetta. Yksipuolisella informaatiovirralla on helppo ohjata päätöstentekoa.
Näillä näkymin näyttääkin siis siltä, että hallituksen esittämä pikavippien korkokatto olisi menossa sellaisenaan läpi. Käytännössä tämä tarkoittaisi nykyisenlaisen pikavippitoiminnan loppumista kokonaisuudessaan ja ohjaisi suomalaiset pienlainojen sijasta isojen ja pitkäaikaisten luottomuotojen pariin. Tulevaisuudessa siis pienin mahdollinen lainasumma tulee olemaan Suomessa 2000€.
Pikavippejä myönnetään vuosittain yli 300 miljoonalla eurolla, keskimääräisen lainasumman ollessa noin 240€. Suomen Tilastokeskuksen mukaan pikalainoista maksetaan korkoja ja kuluja keskimäärin 23-24%.
Tämä pienlainatarve ei lakimuutoksen jälkeen katoa mihinkään, joten tuntuukin aivan käsittämättömältä, että miten tämä kuluttajat entistä isompien ja pitkäaikaisempien luottojen pariin väkisin ajava päätös edesauttaa suomalaisten ylivelkaantumisen ehkäisemistä, joka kuitenkin oli hallituksen pikavippiesityksen kantavana teemana.
Lainasto Oy
Lähteet:
www.eduskunta.fi
Kauppalehti.fi
