SUOSITUIN

Joustoluotto
100-3000 €

Joustava luottoraja netissä

Kuukausierät alk. 50 €, max. 220 €

Rahaa tilille napin painalluksella

Luottoraja 2000–3000 €. Kuukausikorko 5 %. Nostoprovisio 14 %. Luoton nimelliskorko: 60 %. Luottosopimuksen kesto: Jatkuva luotto. Tyypillisen 2000 euron 12 kk luoton todellinen vuosikorko on 135,62 %, takaisin maksettava summa 3086,91 €. Tyypillinen lyhennysohjelman mukainen maksuaika 2000 € luottorajalle 12 kk käyttäen tasaerälyhennystä. Luoton takaisinmaksuaika 3-34 kk.

Pikalaina
100-400 €

Perinteinen kertaluontoinen vippi

12 kk maksuaikaa, 6 maksuerää

Nopea apu arjen pieniin yllätyksiin

Nimelliskorko 28,6% • Todellinen vuosikorko 48,90% • Maksuaika 12kk • Luottosopimuksen kesto: Kertaluotto • Esimerkki lainan takaisinmaksusta: lainasumma 400€, todellinen vuosikorko 48,90%, maksuaika 12kk, kokonaiskustannus 550€

Kulutusluotto
2000-5000€

Keskikokoisia hankintoja varten

Jopa kolme vuotta maksuaikaa

Arjen harkittuihin ostoksiin

HAE LAINAA » Lue lisää

Lainasumma 2000-5000 €. Takaisinmaksuaika 12-36 kk. Nimelliskorko 41,16 %. KSL:n mukainen todellinen vuosikorko 5000 euron lainalle 36 kk takaisinmaksuajalla 67,13 %. Esimerkki lainan takaisinmaksusta: lainasumma 2000 €, takaisinmaksuaika 12 kk, luottokustannukset yhteensä 839,53 €, maksettava kokonaismäärä 2839,53 €.

Oikeusministeriön pikalainatyöryhmä ehdottaa pikavipeille kulukattoa, mutta unohtaa osamaksukaupan

29.5.2012

Luet vanhaa artikkelia. Huomaathan, että Lainasto ei välttämättä tarjoa enää ao. tuotteita ilmoitetussa muodossa.

Tutustu uudistettuihin lainatuotteisiimme Lainaa-sivulla!


MTV3 -kanavan uutisten saamien tietojen mukaan oikeusministeriön asettama pikalainatyöryhmä aikoo esittää kaikille alle 1000 euron pikalainoille korkokattoa. Uutisten tietojen mukaan lakiesityksessä määritellään 36-50 prosentin vuosikorkokattoa. Tämä tarkoittaisi käytännössä ainakin pienten ja lyhytaikaisten, alle puolen vuoden pikalainojen kulujen laskemista kymmenesosaan nykyisestä.

Näin hurja korkokatto tarkoittaisi käytännössä sitä, että alle 6 kuukauden ja alle 1000 euron pikaluottoja ei kannattaisi myöntää enää ollenkaan. Suomen Pienlainayhdistys onkin jo ehtinyt kommentoimaan, että esitys vaikuttaisi toteutuessaan pikavippialaan täysin samalla tavalla kuin pikavippien totaalikielto. Uusi laki ajaisi pikavippiyritykset tarjoamaan ainoastaan isompia lainoja pidemmillä maksuajoilla. Tämän seurauksena velkaantuminen ja velkaongelmien kasvu tulisivat todennäköisesti kasvamaan räjähdysmäisesti, koska esimerkiksi vain 300 euron lyhytaikaista pikalainaa tarvitseva kuluttaja olisi pakotettu ottamaan vähintäänkin 1000 euron laina, vaikka koko summalle ei olisikaan mitään todellista tarvetta.

Suomen Asiakastiedon julkaisemien tilastojen mukaan Suomessa kirjattiin 2012 alkuvuonna 26% enemmän maksuhäiriömerkintöjä kuin vuotta aiemmin. Tammi-maaliskuun aikana 137 900 suomalaista sai uuden maksuhäiriömerkinnän. Ehdottomasti yleisin syy maksuhäiriömerkinnän saamiselle on useiden velkojen erääntyminen samanaikaisesti kun rahat on loppu. Puhtaasti pikalainoista johtuvien maksuhäiriöiden määrä on edelleen minimaalinen, ollen vain yhden prosentin luokkaa. Noin viidenneksellä maksuhäiriömerkityistä on ongelmia sekä pikaluottojen että muiden saatavien kanssa.

Selkeästi suurin yksittäinen syy maksuhäiriöiden rajulle kasvulle on verkkokauppaostoksista johtuvien maksuongelmien lisääntyminen. Verkkokaupan yleistyminen on tehnyt ostamisesta vaivatonta, mutta lisännyt samalla kuluttajien huolettomuutta. Kaikkein pahin ongelma tuntuukin olevan verkkokaupan käyminen osamaksulla. Siksi vaikuttaakin todella omituiselta, että oikeusministeriön työryhmä esittää ainoastaan pikavipeille tiukkaa korkokattoa ja mainitsee erikseen, ettei korkokatto koskisi osamaksukauppaa tahi muuta hyödykesidonnaista luototusta. Mikäli velkaongelmat halutaan ratkoa pelkän lainsäädännön voimalla, niin silloin on täysin perusteltua puuttua nimenomaan paljon pikavippejä isommaksi ongelmaksi muodostuneeseen osamaksukauppaan.

Oikeusministeriön asettama työryhmä luovuttaa esityksensä oikeusministeri Anna-Maija Henrikssonille ja esitys on tarkoitus saattaa eduskunnan käsittelyyn ensi syksynä.