Etusivu Kekri eli köyri – suomalainen sadonkorjuujuhla

Lainaa 100-5000 € – helposti ja nopeasti!

248 € / kk
HAE LAINAA

Nimelliskorko 28,6% • Todellinen vuosikorko 48,90% • Maksuaika 12kk • Luottosopimuksen kesto: Kertaluotto • Esimerkki lainan takaisinmaksusta: lainasumma 400€, todellinen vuosikorko 48,90%, maksuaika 12kk, kokonaiskustannus 550€.

Kekri eli köyri – suomalainen sadonkorjuujuhla

20.10.2015

Suuri ja perinteinen syysjuhlamme kekri juontaa juurensa vuosituhansia vanhoista eurooppalaisista maataloustavoista. Alun perin kekriä juhlittiin sadonkorjuun ja vuoden vaihteen kunniaksi. Vuoden siis katsottiin vaihtuneen jo syksyllä.

Vuosisatoja sitten sille ei ollut määritelty tarkkaa päivää tai viikkoa, vaan juhlat pidettiin, kun sadonkorjuu oli saatu valmiiksi. 1800-luvulla kekri kuitenkin liitettiin pyhäinpäivään, joka on kristillinen juhlapäivä. Pikkuhiljaa vanhat kekriperinteet sulautuivat yhteen kristinuskon tapojen ja merkitysten kanssa.

Kansan parissa kekri ja siitä käytetty toinen termi köyri on aina tarkoittanut muutakin kuin vain kyseistä juhlaa – se on nimittäin viitannut ”viimeisenä olemiseen”. Esimerkiksi paimen, joka toi karjansa kesälaitumelta pihaan viimeisenä, sai itselleen kutsumanimen kekri tai köyri.

Perinteet ovat siirtyneet

Monet alun perin kekriin yhdistetyt tavat ja perinteet ovat siirtyneet vuosien myötä muihin juhlapyhiin. Esimerkiksi suomalainen joulukinkku on alun perin ollut kekriporsas – siis kekrin aikaa syötävä juhlaruoka. Samaan tapaan jouluun ovat siirtyneet joulurauha (entinen kekrirauha), olkien levittäminen lattialle, himmelit ja jopa joulupukki! Keskiajalla nimittäin kekripukki kyseli perheiltä, joko työt ovat valmiita.

Vastaavasti tinan valaminen, jota aikaisemmin tehtiin kekrin aikana, on meillä siirtynyt uuteen vuoteen. Uuden vuoden juhliminen yhdessä joulu-tammikuun vaihteessa on itse asiassa meillä asettunut sen nykyiselle paikalleen vasta joskus 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alussa. Tätä aikaisemmin eri kylissä ja eri maanosissa ajasta puhuttiin vielä paljon paikallisemmin.

Nykyään kekrijuhlaa vietetään hieman eri tyylillä: on markkinoita, konsertteja ja festivaaleja. Hauska tapa itse juhlia kekriä on laittaa pöytä koreaksi, sytyttää muutama kynttilä (ne voivat olla teidän pienet kekritulenne) ja viettää aikaa rakkaiden kanssa. Kekrin aikana oli tapana myös muistaa vainajia, joten voit halutessasi esimerkiksi asettaa ruokapöydälle tai kynttilöiden välkkeeseen edesmenneiden sukulaistesi ja tuttujesi kuvia.

Mitä syödä kekrinä?

Koska sadonkorjuu oli saatu valmiiksi ja maan antimet olivat nyt tallessa, oli juhlan ytimessä tietysti syöminen! Perinteisesti kekrinä syötiin runsaasti juureksia ja viljatuotteita.

Lihoista pöytään kannettiin sian ja lampaan paistia, karjalanpaistia, kalakukkoja, riistaa, makkaroita ja tietysti mainittua porsasta – eli kunnon kinkkua.

Viljatuotteista kekriin sopivat täydellisesti muun muassa talkkuna, limput, rieskat ja tietysti erilaiset maan antimista valmistetut piiraat. Vanhojen uskomusten mukaan kekrinä syöty peruna aiheuttaa paiseita, joten sitä ei ainakaan ihan joka kylässä pöytään kannettu.

Juotavaksi tarjoiltiin olutta ja kahvia, sekä mahdollisesti talon isännän keittämään pontikkaa, josta käytettiin termiä kekriviina. Nykyään muutamat suomalaiset panimot valmistavat erillistä kekriin tarkoitettua nimikko-olutta.

Kekrin rahoituksen hoitaa Lainasto

Kekriin kuuluu, että ruokapöydästä löytyy täytettä. Tilanne voi kuitenkin olla sellainen, ettei pankkitililtä löydy tarpeeksi täytettä, joten silloin myös ruokapuoli voi jäädä ohueksi. Siksi kannattaakin muistaa, että Lainasto tarjoaa pieniä ja suuria rahoitusratkaisuja – niin arkeen kuin juhlaan.

Tutustu Lainaston Tililuottoon ja Pikalainaan!