Suomen oikeusministeriö on tarkistamassa valtion lainsäädäntöä pikaluotoista mahdollisesti aiheutuvien velkaongelmien vähentämiseksi. Ministeriö onkin asettanut työryhmän valmistelemaan ehdotuksia mm. pikaluottojen tarjontaoikeuden rajoittamisesta. Koska mahdollinen lakimuutos saattaa vaikuttaa myös Lainaston toimintaan tulevaisuudessa, haluamme tuoda julki oman riippumattoman näkemyksemme Suomen pienluottomarkkinoiden kehityksestä. 

Mielestämme pikaluottoalan sääntelyn tehostaminen on toivottavaa, mutta olemme huolissamme siitä, että mahdollisen tulevan lakimuutoksen perusteet eivät nojaa faktoihin. Lisäksi haluamme kiinnittää huomion mahdollisen lakimuutoksen erilaisiin johdannaisvaikutuksiin. Yleisessä keskustelussa pikavippi, pikalaina ja kulutusluotto käsitetään yhtenä ja samana, tarkemmin määrittelemättömänä luottomuotona. Haluammekin selventää tätä jakoa ja pitää keskustelun mahdollisimman totuudenmukaisena.

Mitä sitten ovat pikavippi ja pikalaina, entä taas kulutusluotto? Me luokittelemme pikavipeiksi ja pikalainoiksi kaikki luotot, jotka ovat lainapääomaltaan alle 250 euroa ja takaisinmaksuajaltaan noin 1 kuukauden mittaisia. Suomen Tilastokeskuksen uusimman pienlainayrityksiä käsittelevän tutkimuksen mukaan vuonna 2011 keskimääräinen lainasumma oli 243 euroa ja takaisinmaksuaika keskimäärin 32,6 päivää. Tätä suurempia lainasummia ja/tai pidempiä laina-aikoja pidämme kulutusluottoina.

Meidän mielestämme kaikilla luottokelpoisilla suomalaisilla tulisi olla yhtäläinen oikeus tasapainottaa omia tulojaan ja menojaan suhteutettuna omaan maksukykyynsä, oli sitten kyseessä pikalaina tai kulutusluotto. Suurin osa pikavippiyritysten asiakkaista on normaaleja, yli 35-vuotiaita työssäkäyviä ihmisiä, jotka tasapainottavat talouttaan ottamalla pienluoton arjen yllättäviin tarpeisiin.

Entä sitten todelliset vuosikorot ja niiden kohtuullisuudet? Suomen Tilastokeskuksen mukaan 100 euron pienlainasta maksetaan kuluja keskimäärin 25 euroa. Jos siis otetaan 100 euron pienlaina 30 päiväksi, niin kuluttajansuojalain mukainen todellinen vuosikorko on peräti 1411%. Mielestämme tämä on helposti väärinymmärrettävää informaatiota ja 25 euroa  kertoo kulujen määrän kuluttajalle paljon reilummin kuin 1411 prosenttia. Vuosikorko sopiikin paljon paremmin nimensä mukaisesti vuosiksi otettaviin pitkän laina-ajan luottoihin. Asian toisin päin kääntäen, euromääräinen kulu ei ole oikea mittari isolle asuntolainalle. Esimerkiksi OP-Pohjolalta otetusta 20 vuoden ja 100 000 euron asuntolainasta maksetaan 4% vuosikorolla korkoja ja kuluja noin 45 500 euroa.

Todellinen vuosikorko on täysin eri asia kuin tosiasiassa lainasta kuluttajalle aiheutuva kustannus. Todellisen vuosikoron laskennassa otetaan huomioon myös “korkoa-korolle” –vaikutus, joka ei lyhyemmissä lainoissa toteudu. Kuvitteellisessa esimerkissä kuluttaja ottaa 100 euron pikalainan yhdeksi päiväksi ja maksaa takaisin 101 euroa. Toteutunut kulu on 1% lainasta, kun taas todellinen vuosikorko tästä lainasta on 3678%...

Näkemyksemme mukaan kuluttajansuojalain määrittelemä todellinen vuosikorko on vääränlainen mittari, kun taas Tilastokeskuksen raportoima keskimääräinen kulu on mielestämme asianmukaisen informativiinen ja perusteltu.

Entä ovatko pikavipit todellakin syy suomalaisten ylivelkaantumiseen ja oikeusistuinten ruuhkaantumiseen ulosottoasioiden johdosta? Oma näkemyksemme asiasta perustuu Asiakastiedon ja Tilastokeskuksen tuoreisiin tilastoihin, jotka kertovat että vain 5% uusista maksuhäiriömerkinnöistä johtuu pienlainoista ja että vain 1 prosentilla maksuhäiriöisistä ei ole muita maksuhäiriöitä kuin pienlainoja. Ylivoimaisesti suurin osa maksuhäiriöistä (95-99%, laskutavasta riippuen) johtuu siis muista kuin pienlainoista. Pikavippien ja pienlainojen suhteellinen osuus suomalaisten ylivelkaantumisesta selittävänä tekijänä on siis olemattoman pieni. Suuri lisäys lainojen määrässä näkyy kuitenkin ruuhkana oikeusistuimissa. Kalenterivuonna 2011 pienlainoja myönnettiin yhteensä 1 410 304 kappaletta, kun vuoden 2010 vastaava luku oli 1 183 335 kappaletta – kasvua edelliseen vuoteen oli siis 19%.

Pieni osa pienlanojen perinnästä etenee valitettavasti oikeudelliseen perintään asti ja sillä on varmasti oma osuutensa oikeusistuinten ruuhkaantumiseen. Suomalaisten syrjäytymistä ja ylivelkaantumista pikavipit eivät kuitenkaan selitä, kuten Suomen Asiakastiedon johtaja Heikki Koivula toteaa Talouselämän nettiartikkelissa 12.1.2012.

Onko sitten pienten lainojen kieltäminen tai tarjonnan rajoittaminen oikea ratkaisu pikavipeistä aiheutuvien ongelmien vähentämiseksi? Oikeisministeriön selvitystyöryhmälle on selkeästi tarvetta ja ongelmien minimoimiseksi on löydettävä oikeat toimenpiteet. Pienlainojen saatavuuden rajoittaminen ei kuitenkaan poista lainojen tarvetta, vaan enemminkin ohjaa luotonhakijat isompien ja pitkäaikaisempien lainojen äärelle, ulkomaisten palveluntarjoajien asiakkaiksi tai peräti harmaille markkinoille. Tämä pikemminkin lisää ongelmia kuin poistaa niitä.

Sitten muutamia näkemyksiämme lainanantajan vastuusta. Lainanantajan tulee aina saada varmistus asiakkaidensa maksukyvystä. Ei ole minkään osapuolen etujen mukaista ajautua tilanteeseen, jossa luotonsaajan maksukyky joutuu äärirajoilleen. Ratkaisuna tähän tilanteeseen olisi esimerkiksi Ruotsissa käytössä oleva yleinen luottorekisteri, jonka avulla on pystytty merkittävästi alentamaan maksuongelmiin ajatuneiden ruotsalaisten määrää. Samalla myös lainoja myöntävien yritysten luottotappioprosentit ovat pienentyneet huomattavasti. Muita mahdollisia ratkaisuja olisi mm. sääntelyn ja itsesääntelyn lisääminen sekä keskitetty markkinavalvonta Finanssivalvonnan alla. Myös kilpailun lisääminen, eli varteenotettavien luotonantajien riittävän määrän varmistaminen, on olennainen tekijä. Lisäksi kannatamme selkeän lainsäädännön ja toimintaympäristön luomista, sillä alan tulevaisuuden epävarmuus pitää hinnat korkealla. Luotonantajien riskien minimoiminen johtaa automaattisesti hintojen alenemiseen.

Pienlaina- ja kulutusluottomarkkinoiden maine ja ihmisten luottamus niitä kohtaan voidaan lujittaa vain vastuullisella lainaamisella. Sääntelyä lisäämällä saamme alalle tarpeellisen normiston, jonka puitteissa kuluttajan on mahdollista saada turvallista luototusta järkevään hintaan. Kilpailun lisääntyessä ja luottoriskien madaltuessa luonnollisesti myös hinnat putoavat. On äärimmäisen tärkeää ymmärtää, että vakaa liiketoimintaympäristö lainsäädännön taholta laskee tuntuvasti liiketoiminnan riskejä ja samalla välillisesti myös lainanottajan kustannuksia. Mielestämme Finanssivalvonta olisi oikea viranomainen valvomaan lainanantoja. Nykyinen valvonnan siirto aluehallintoviraston alle ei ole tuonut käytännössä minkäänlaisia tuloksia. Liikealan toimijoilta tulisi vaatia riittävästi pääomaa ja sitoutuminen hyviin luotonantotapoihin.

Tilastokeskuksen mukaan viimeisen vuoden aikana Suomessa on myönnetty pienlainoja lähes 300 miljoonaa euroa. Onkin äärimmäisen tärkeää ymmärtää, että tämä tarve ei katoa mihinkään, vaikka lailla säädettäisiin minimi laina-ajat ja/tai määrät. Pikavippien täyskielto taasen ajaisi tämän lainantarpeen joko harmaille markkinoille tai ulkomaisten luotonantajien käsiin, joiden sääntelyyn ja valvontaan Suomen viranomaisilla on häviävän pienet mahdollisuudet. Mahdollisen tulevan lakimuutoksen tuleekin turvata kotimainen ja kilpailukykyinen lainansaanti, sekä tarjota yrityksille mahdollisuus vapaaseen elinkeinonharjoittamiseen. Elinkeinonharjoittamisen vapaus ei tässä tarkoita vastuutonta toimintaa, vaan sääntelyä ja lainanantajien vastuuta pitää tarkistaa. Se on joka tapauksessa kaikkien osapuolten etu.

Pikavippien kieltämistä kannattavat puheenvuorot ja esitykset perustuvat suomalaisten ylivelkaantumiseen ja maksuhäiriöiden määrän kasvuun. Molemmat asiat ovat kiistattomia tilastollisia faktoja, mutta pikavippien osuutta näissä tilastoissa liioitellaan jatkuvasti.   

Tuorein Tilastokeskuksen Luottokanta –tilasto vuoden 2011 viimeiseltä neljännekseltä kertoo myös koko kalenterivuoden 2011 luottokantatilanteen suomalaisissa kotitalouksissa, joka oli vuoden lopussa 109,7 miljardia euroa. Valtaosa luotoista koostuu asuntoluotoista, joiden jälkeen yleisimmät luottomuodot olivat opintolainat ja kulutusluotot.

Pikavippien ja pienlainojen osuus koko luottokannasta on erittäin vähäinen, vain 90,4 miljoonaa euroa. Pikaluottojen osuus koko luottokannasta on siis vain 5,6 promillea.

Kun vuoden 2011 tilannetta pikavippien osalta verrataan vuoteen 2010, nähdään selvää nousua sekä vippimäärissä että luottosummissa. Pienlainoja myönnettiin 2011 yhteensä 1 410 304 kappaletta, kun vuoden 2010 vastaava luku oli 1 183 335 kappaletta.

Vuonna 2011 keskimääräinen lainasumma oli 243 euroa, kun vastaava summa oli vuotta aiemmin 214 euroa. Takaisinmaksuaika on kuitenkin pysynyt ennallaan, ollen edelleen keskimäärin 32,6 päivää.

Vaikka pienlainojen antolainaus on ollut kasvussa, rahoitusten keskimääräiset kulut ovat sen sijaan pienentyneet. Pienlainan kokonaiskulut ovat tällä hetkellä keskimäärin 23% lainapääomasta, kun vuotta aiemmin kulut olivat 26,2% luokkaa.

Lainapääomien kasvu ja jatkuva kilpailu alalla näyttävät huolehtivan lainsäätäjien peräänkuuluttamasta korkokatosta. Koronkiskonnan rajana on pidetty 20 prosenttia, mutta Suomen Pienlainayhdityksen toiminnanjohtaja Kai Kuusiston mukaan todellisen vuosikoron laskentakaavan olevan sopimaton lyhytaikaisiin pikaluottoihin. “Esimerkiksi, jos lainaa sata euroa päiväksi yhden euron (eli yhden prosentin) kokonaiskuluilla, tulee “todelliseksi vuosikoroksi” 3 678 prosenttia.”

Kuusisto kysyykin Helsingin Sanomien yleisönosastokirjoituksessaan 18.4., miksei ylivelkaantumiskeskusteluissa puututa lainkaan siihen 99 prosenttiin, joiden ylivelkaantuminen tai maksuhäiriöt eivät johdu pikavipeistä.

Pikalainaa tarjoavia yrityksiä on julkisuudessa usein kritisoitu nimenomaan kaikkien hädänalaisimmassa tilanteessa olevien rahastamisesta. Todellisuus on kuitenkin tutkimusten mukaan aivan toisenlainen. Pikalainaa voi ottaa tänä päivänä aivan missä tilanteessa tahansa oleva täysi-ikäinen, elämäntilanteesta huolimatta.

”Me palvelemme aivan tavallisia täysi-ikäisiä suomalaisia arjen erilaisissa pikkupulmissa.  Tämä näkyy myös myöntämissämme pikalainasummissa. Pikalainasummat vaihtelevat 50 eurosta 1000 euroon. ”, Lainastolta kerrotaan.

Pikalainan hakemus vaatii aina myös tunnistautumista joko omilla pankkitunnuksilla tai matkapuhelimella ja omalla PIN-koodilla.

”Vastuullisena, avoimuutta peräänkuuluttavana pikalainayrityksenä pidämme myös huolta siitä, kenelle mitäkin myönnämme. Tarkistamme aina asiakkaan maksukyvyn ennen pikalainapäätöksen tekemistä.”, Lainastolta todetaan.¨

Pikalainasta on käyty julkisuudessa keskustelua lähes yhtä kauan kuin pikalainaa tarjoavia pienrahoitusalan yrityksiä on ollut markkinoilla. Pikalainaa tarjoavia yrityksiä on kritisoitu muun muassa lainan tarjoamista liian löyhin perustein henkilöille, joilla ei todellisuudessa ole kykyä maksaa pikalainaa takaisin ehtojen mukaisesti. Pikalainayrityksiä on arvosteltu myös avoimuuden puutteesta esimerkiksi yritysten verkkosivuilla, joissa pikalainan todelliset kustannukset eivät arvostelijoiden mukaan tule tarpeeksi konkreettisella tavalla kuluttajien tietoisuuteen.

Pikalainaa myöntävien yritysten kannalta on ollut lisäksi ongelmallista se, että arvostelun kiristyessä esimerkiksi eduskunnassa suurin osa pikalainaa tarjoavista yrityksistä ei ole ottanut kantaa alan toimintaedellytysten puolesta jatkossa.

Alan yritysten vaikeneminen antaa päättäjille liian helposti kuvan, että pikalainayrityksiin kohdistuva julkinen arvostelu on täysin oikeutettua.

Suomalainen pikalainaa tarjoava yritys Lainasto Oy on valinnut tässä suhteessa täysin poikkeavan linjan. Siinä missä moni muu pikalainayritys valitsee vaikenemisen linjan, on Lainastolla päätetty ottaa pikalainoja koskevaan keskusteluun avoin linja.

”Me olemme pikalainayritys, jossa pikalainan ottamisen kokonaiskulut ovat selvästi kaikkien pikalainan ottajien nähtävillä. Haluamme olla myös pikalainayritys, jossa pikalainasta on mahdollista kysyä ja neuvotella myös henkilökohtaisesti asiakaspalvelussamme. Haluamme vastata avoimesti kaikkiin toimialaamme koskeviin kysymyksiin. ”, Lainastolta vakuutetaan. Lainastolla koetaankin tärkeänä, että asiointi pikalainaa tarjoavan yrityksen kanssa olisi mahdollisimman turvallista ja luotettavaa.

Lainastolla hyvää asiakaspalvelua on myös se, että pikavippiä voi hakea näppärästi ja nimensä mukaisesti muutamassa minuutissa suoraan Lainaston verkkosivuilta. Verkkosivuilla yrityksen arvot avoimuudesta ja ehdottomasta luotettavuudesta tulevat konkreettisesti esiin. 

"Pikavipin hakeminen on meillä tehty hyvin helpoksi, mutta ennen kaikkea myös turvalliseksi. Olemme panostaneet verkkosivuillamme paitsi asioinnin helppouteen, mutta myös esimerkiksi viestintään. Haluamme viestinnällämme kertoa, että pikavippejäkin tarjoavien yritysten taustalla on ihan oikeita ihmisiä, joilla tyytyväiset asiakkaat ovat liiketoiminnan lähtökohta.", Lainastolta todetaan. 

Lainasto Oy on 100 % kotimainen pikavippejä tarjoaja yritys, joka on erikoistunut suomalaisen arjen rahoittamiseen.

Siinä missä mielikuva monesta pikavippejä tarjoavasta yrityksestä on viime aikoina julkisuudessa käydyn keskustelun perusteella ollut tarpeettomankin negatiivinen, on Lainasto pyrkinyt alusta alkaen omassa toiminnassaan avoimuuteen.

Avoimuus pikavippiliiketoiminnassa tarkoittaa esimerkiksi sitä, että pikavippien kulut kerrotaan pikavipin ottajalle aina avoimesti ennen pikavipin ottoa. ”Avoimuus liiketoiminnassamme on meidän mielestämme hyvää asiakaspalvelua. Me haluamme olla suomalaisille, moitteettomasti raha-asiansa hoitaneille täysi-ikäisille pikavippimarkkinoiden luotettavin rahoituskumppani”., Lainastolta kerrotaan.

Pikavippi on tänä päivänä tuhansien suomalaisten apuna arkisten pikapulmien ratkaisussa. Siinä, missä tavallinen pankkilaina ei aina sovellu rahoitusratkaisuksi, on pikavippi joustava ja turvallinen tapa saada nopeasti ja luotettavasti käteistä rahaa käteensä.

Siinä, missä tavallinen pankkilaina edellyttää esimerkiksi säännöllisiä tuloja, on pikavippi kasvattanut suosiotaan nimenomaan joustavana rahoitusratkaisuna.

Pikavippiä voi nimittäin hakea kuka tahansa, vakuuksiin ja varallisuuteen katsomatta. Pikavippi onkin tänä päivänä monen työttömän, pienituloisen eläkeläisen ja opiskelijan ainoita keinoja rahoittaa esimerkiksi yllättävät vahingot, joita meidän jokaisen kohdalle voi sattua.Usein kysymys saattaa olla vain muutamasta kympistä, jollaisia lainoja tavalliset pankit harvemmin lähtevät myöntämään.

Pikavippi onki ainoita keinoja saada nopeasti paikattua taloudellista tilannetta parilla kympillä esimerkiksi tilanteessa, jossa muutenkin tiukka opiskelijabudjetti on kuukauden loppuun mennessä käytetty.

Esimerkiksi tilanteessa, jossa peruuttamatta jäänyt terveyskeskuskäynti pitäisi maksaa, ei monikaan opiskelija pysty kaverilleen tilanteessa viisikymppistä vippaamaan. Ilman vakuuksia myönnettävä pikavippi on monelle opiskelijalle ja pienituloiselle tänä päivänä ainoa keino selvitä usein kinkkisistäkin arkisista rahoituspulmista.